Yhteenvetoa pitkän reissun tarpeellisista ja tarpeettomista varusteista
Kesällä 2014 viikko Trans Siperian/Mongolian junassa ja kuusi viikkoa seikkailua Aasiassa. Mikä onnistui ja mitä opittiin kantapään kautta, kun kyseessä oli ensimmäinen kerta ikinä lähes kahden kuukauden reissussa. Yhteenvedossa käydään läpi reissun osalta mikä suunnittelussa ja toteutuksessa meni putkeen, ja minkä tekisimme nyt (jälkiviisaampana) toisin.
Rahat
Rahat riittivät hyvin, olimme siis osanneet budjetoida riittävästi massia syömiseen ja kohteessa liikkumiseen. Mutta, otimme alunperin aivan liian vähän käteistä rahaa mukaan. Jouduimme aivan turhan usein ottamaan rahaa seinästä, ja se maksoi todella paljon. Vaikka kansainvälinen komissio olikin ihan siedettävän hintainen, niin oma pankkimme (Osuuspankki) kotimaassa repi aivan järkyttävät siirtopalkkiot. Olemme kyllä pohtineet pankin vaihtoa, tässä on yksi hyvä syy lisää. Jatkossa kun lähdemme reissuun, nostamme kotimaasta rahaa mukaan. Tulee paljon halvemmaksi vaihtaa valuuttaa kuin nostaa sitä automaatista. Plussat kuitenkin siitä, että kaikissa maissa oli todella hyvin automaatteja tarjolla.
Tekniset vehkeet
Meillä oli ainoastaan älypuhelin ja kamera piuhoineen.
Mukaan olisi pitänyt aivan ehdottomasti ottaa kannettava tai muu vastaava kirjoitusmatolla oleva vehje. Blogin päivittäminen ja päiväkirjan pitäminen olivat sen takana, että matkalainen nro 3 lainasi auliisti omaa kannettavaansa. Onneksi hän oli hyvin suopea asian suhteen. Seuraavaan reissuun lähtee oma kannettava. Mitään muuta teknistä laitteistoa emme osanneet kaivata.
Matkadokumentit
Trans Mongolian osuus junamatkoineen ja majoituksineen ostettiin palvelupakettina matkatoimisto Traveller Oy:lta. Saimme erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua mielestämme myös asialliseen hintaan. Voimme lämpimästi suositella matkatoimiston palveluita, ainakin Venäjälle suuntautuvissa pidemmissä matkoissa.
Venäjä on maa, jossa kaikki onnistuu, mutta aina pienen säädön ja kummallisuuksien jälkeen. Oli suuri helpotus, että matkatoimisto hoiti junaliput ja muut matkaan liittyvät dokumentit. Varmasti niistä olisi selvinnyt itsekin, mutta suurella määrällä harmaita hiuksia. Helppoudesta halusikin maksaa tässä kohtaa. Osan viisumeista hommasi matkatoimisto, osan hommasimme itse. Jatkossa viisumit voisi kokonaan hankkia itsekin, koska luonnollisesti matkatoimisto ottaa palkkion tekemistään töistä. Viisumien hankinta oli simppeliä, tyyliin, lue ohjeet huolella ja toimi niiden mukaisesti.
Yksi asia, joka jäi tekemättä, olisi todella helpottanut kaikkea säätämistä ja vaivaa. Olisi pitänyt ehdottomasti tulostaa etukäteen kaikkien varattujen hotellien tmv. sähköpostivahvistukset ja muut varausdokumentit. Aivan järkyttävän ison säädön takana on edes se, että saat (hyvästä) hotellista tulostettua itsellesi nuo tiedot käyttöön seuraavaa paikkaa varten. Oli nimittäin todella rasittavaa etsiä tietoa siitä, että oletko jo kertaalleen maksanut jonkun hotellin etukäteen vai et, jos olet tehnyt sen puoli vuotta ennen matkaa. Viisas siis pääsee vähemmällä ja jatkossa tulostaa kaiken sovitun paperille vahvistuksena.
Kirjat/pokkarit ja muu ajanviete
Luemme molemmat todella paljon. Pakkasimme molemmille kaksi pokkaria mukaan. Se oli aivan liian vähän. Allekirjoittaneen lukemiset loppuivat jo ennen Mongoliaa ja jo Kiinassa jouduimme molemmat hankkimaan uutta luettavaa. Entiset luetut heitimme mäkeen. Seuraavaan pitkään reissuun vähintään viisi kirjaa per naama. Meillä mukana kolmenlaiset korttipelikortit ja yatzynopat. Olisi riittänyt esimerkiksi vain Skibbo-pelikortit ja nopat. Istutimme papuja vain pari kertaa ja tavan pelikortit jäivät käyttämättä.
Vaatteet ja kengät
Muuten onnistuimme hyvin, mutta päällysvaatteita oli liikaa. Mongolian arolla oli oikeasti kylmä, siellä vaatteet tulivat tarpeeseen. Mutta silti, pitkähihaisia puseroita ja pitkiä housuja oli liikaa. Seuraavaan reissuun voi pakata kyllä samaan tyyliin, mutta ehdottomasti sellaisia vaatteita, joita voi oikeasti sitten heittää pois, kun ei enää tarvi. Nyt oli ns. pakko kantaa kotiin asti, kun oli kyydissä siistit farkut ja siistejä pitkähihaisia. Vanhoja tai muuten huonompia/halvempia vaatteita vaan mukaan, niin voi huoletta jättää välille kun ilmat ovat suotuisat. Kenkiä meillä mukana vain kahdet. Sandaalit ja goretex-pinnoitetut lenkkarit. Lenkkarit olivat aina jalassa siirtymissä, joten rinkan painoa sandaalit eivät paljoa lisänneet. Villasukat olivat loistoveto! Hotelleissa oli niin hyvät ilmastoinnit, että sai ihan varpaat jäässä olla. Ihana nukkua kun varpailla on lämmin.
Hygienia ja lääkkeet
Lääkearsenaalimme oli vaikuttava, molemmilla kun sattuu olemaan lääkityksiä vaativia vaivoja. Laskimme tarvittavat lääkemäärät ja pakkasimme ne mahdollisimman pieneen tilaan.
Mukaan lähti myös luonnollisesti buranaa ja muuta varmuudenvaraa. Lääkelaukku oli hyödyksi kokonaisuudessaan, vain idealside oli "turha", ei siis tullut käyttöä. Ei tosin painanut yhtään mitään.
Sheivausvälineeet ja pesuaineet pystyi helposti päivittämään reissun päällä. Kylmäpakkaukselle ja rakkolaastareille oli käyttöä. Jälkimmäiset loppuivat, ja yhtä laadukkaita laastareita emme löytäneet paikallisesta apteekista. Näitä kahta voi suositella oikeasti Suomesta hommattavaksi, ovat sitten jo olemassa tilanteen sattuessa kohdalle.
Meikit ja muut turhat
Mukana oli ripsiväri, rajauskynä ja puuteri. Eivät painaneet mitään, mutta käyttöä oli tasan yhden kerran. Olisi siis voinut jättää kotiinkin. Sitäpaitsi loppumatkasta naama oli jo niin ruskettunut, että puuteri ei varmaan olis enää sopinut sävyltään. Käyttämättä jäivät myös silmäsuojus ja korvatulpat.
Rinkan painot eli tavaramäärä
Kokonaisuutena onnistui hyvin. Jos ostimme uusia vaatteita, heitimme vanhoja samantien pois. Ainoa mikä nosti oikeasti painoa, oli se, että matkalainen nro 4 oli ostanut jokaiseen maahan itselleen Lonelyplanetin opaskirjan. Hän sanoi heittävänsä aina oppaat pois, kun poistuimme ko. maasta. Sitä me kirjojen rakastajat emme voineet hyväksyä ja pyysimme kirjat itsellemme. Joten kunnon pino kirjoja oli sitten mukana kotiin tullessa. Matkan alussa rinkat painoivat 11 kg ja 14 kg, matkan lopussa 14 kg ja 17 kg.
Ruokailu pitkillä junataipaleilla
Kuvittelimme käyttävämme pääasiallisesti ravintolavaunun antimia Trans Siperian ja Trans Mongolian junissa. Siispä emme pakanneet mukaan minkäänlaisia kuivaeväitä, saati ruokailuvälineitä tai kuppia kuumille juomille. Käytännössä ravintolavaunu oli auki ja kiinni eri aikaan, kuin meidän ruokailutarpeet, eli ostimme syömistä väliasemilta. Ilman ruokailuvälineitä ja kuppeja ruoan syöminen/ lämmittäminen oli haasteellista. Nuudeliateriat ja muoviset terävät aterimet tulivat tutuksi. Seuraavaan pitkään reissuun mukaan ehdottomasti kuppi kuumaa juomaa varten ja haarukkalusikkasetti!
Rahat
Rahat riittivät hyvin, olimme siis osanneet budjetoida riittävästi massia syömiseen ja kohteessa liikkumiseen. Mutta, otimme alunperin aivan liian vähän käteistä rahaa mukaan. Jouduimme aivan turhan usein ottamaan rahaa seinästä, ja se maksoi todella paljon. Vaikka kansainvälinen komissio olikin ihan siedettävän hintainen, niin oma pankkimme (Osuuspankki) kotimaassa repi aivan järkyttävät siirtopalkkiot. Olemme kyllä pohtineet pankin vaihtoa, tässä on yksi hyvä syy lisää. Jatkossa kun lähdemme reissuun, nostamme kotimaasta rahaa mukaan. Tulee paljon halvemmaksi vaihtaa valuuttaa kuin nostaa sitä automaatista. Plussat kuitenkin siitä, että kaikissa maissa oli todella hyvin automaatteja tarjolla.
Tekniset vehkeet
Meillä oli ainoastaan älypuhelin ja kamera piuhoineen.
Mukaan olisi pitänyt aivan ehdottomasti ottaa kannettava tai muu vastaava kirjoitusmatolla oleva vehje. Blogin päivittäminen ja päiväkirjan pitäminen olivat sen takana, että matkalainen nro 3 lainasi auliisti omaa kannettavaansa. Onneksi hän oli hyvin suopea asian suhteen. Seuraavaan reissuun lähtee oma kannettava. Mitään muuta teknistä laitteistoa emme osanneet kaivata.
Matkadokumentit
Trans Mongolian osuus junamatkoineen ja majoituksineen ostettiin palvelupakettina matkatoimisto Traveller Oy:lta. Saimme erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua mielestämme myös asialliseen hintaan. Voimme lämpimästi suositella matkatoimiston palveluita, ainakin Venäjälle suuntautuvissa pidemmissä matkoissa.
Venäjä on maa, jossa kaikki onnistuu, mutta aina pienen säädön ja kummallisuuksien jälkeen. Oli suuri helpotus, että matkatoimisto hoiti junaliput ja muut matkaan liittyvät dokumentit. Varmasti niistä olisi selvinnyt itsekin, mutta suurella määrällä harmaita hiuksia. Helppoudesta halusikin maksaa tässä kohtaa. Osan viisumeista hommasi matkatoimisto, osan hommasimme itse. Jatkossa viisumit voisi kokonaan hankkia itsekin, koska luonnollisesti matkatoimisto ottaa palkkion tekemistään töistä. Viisumien hankinta oli simppeliä, tyyliin, lue ohjeet huolella ja toimi niiden mukaisesti.
Yksi asia, joka jäi tekemättä, olisi todella helpottanut kaikkea säätämistä ja vaivaa. Olisi pitänyt ehdottomasti tulostaa etukäteen kaikkien varattujen hotellien tmv. sähköpostivahvistukset ja muut varausdokumentit. Aivan järkyttävän ison säädön takana on edes se, että saat (hyvästä) hotellista tulostettua itsellesi nuo tiedot käyttöön seuraavaa paikkaa varten. Oli nimittäin todella rasittavaa etsiä tietoa siitä, että oletko jo kertaalleen maksanut jonkun hotellin etukäteen vai et, jos olet tehnyt sen puoli vuotta ennen matkaa. Viisas siis pääsee vähemmällä ja jatkossa tulostaa kaiken sovitun paperille vahvistuksena.
Kirjat/pokkarit ja muu ajanviete
Luemme molemmat todella paljon. Pakkasimme molemmille kaksi pokkaria mukaan. Se oli aivan liian vähän. Allekirjoittaneen lukemiset loppuivat jo ennen Mongoliaa ja jo Kiinassa jouduimme molemmat hankkimaan uutta luettavaa. Entiset luetut heitimme mäkeen. Seuraavaan pitkään reissuun vähintään viisi kirjaa per naama. Meillä mukana kolmenlaiset korttipelikortit ja yatzynopat. Olisi riittänyt esimerkiksi vain Skibbo-pelikortit ja nopat. Istutimme papuja vain pari kertaa ja tavan pelikortit jäivät käyttämättä.
Vaatteet ja kengät
Muuten onnistuimme hyvin, mutta päällysvaatteita oli liikaa. Mongolian arolla oli oikeasti kylmä, siellä vaatteet tulivat tarpeeseen. Mutta silti, pitkähihaisia puseroita ja pitkiä housuja oli liikaa. Seuraavaan reissuun voi pakata kyllä samaan tyyliin, mutta ehdottomasti sellaisia vaatteita, joita voi oikeasti sitten heittää pois, kun ei enää tarvi. Nyt oli ns. pakko kantaa kotiin asti, kun oli kyydissä siistit farkut ja siistejä pitkähihaisia. Vanhoja tai muuten huonompia/halvempia vaatteita vaan mukaan, niin voi huoletta jättää välille kun ilmat ovat suotuisat. Kenkiä meillä mukana vain kahdet. Sandaalit ja goretex-pinnoitetut lenkkarit. Lenkkarit olivat aina jalassa siirtymissä, joten rinkan painoa sandaalit eivät paljoa lisänneet. Villasukat olivat loistoveto! Hotelleissa oli niin hyvät ilmastoinnit, että sai ihan varpaat jäässä olla. Ihana nukkua kun varpailla on lämmin.
Hygienia ja lääkkeet
Lääkearsenaalimme oli vaikuttava, molemmilla kun sattuu olemaan lääkityksiä vaativia vaivoja. Laskimme tarvittavat lääkemäärät ja pakkasimme ne mahdollisimman pieneen tilaan.
Mukaan lähti myös luonnollisesti buranaa ja muuta varmuudenvaraa. Lääkelaukku oli hyödyksi kokonaisuudessaan, vain idealside oli "turha", ei siis tullut käyttöä. Ei tosin painanut yhtään mitään.
Sheivausvälineeet ja pesuaineet pystyi helposti päivittämään reissun päällä. Kylmäpakkaukselle ja rakkolaastareille oli käyttöä. Jälkimmäiset loppuivat, ja yhtä laadukkaita laastareita emme löytäneet paikallisesta apteekista. Näitä kahta voi suositella oikeasti Suomesta hommattavaksi, ovat sitten jo olemassa tilanteen sattuessa kohdalle.
Meikit ja muut turhat
Mukana oli ripsiväri, rajauskynä ja puuteri. Eivät painaneet mitään, mutta käyttöä oli tasan yhden kerran. Olisi siis voinut jättää kotiinkin. Sitäpaitsi loppumatkasta naama oli jo niin ruskettunut, että puuteri ei varmaan olis enää sopinut sävyltään. Käyttämättä jäivät myös silmäsuojus ja korvatulpat.
Rinkan painot eli tavaramäärä
Kokonaisuutena onnistui hyvin. Jos ostimme uusia vaatteita, heitimme vanhoja samantien pois. Ainoa mikä nosti oikeasti painoa, oli se, että matkalainen nro 4 oli ostanut jokaiseen maahan itselleen Lonelyplanetin opaskirjan. Hän sanoi heittävänsä aina oppaat pois, kun poistuimme ko. maasta. Sitä me kirjojen rakastajat emme voineet hyväksyä ja pyysimme kirjat itsellemme. Joten kunnon pino kirjoja oli sitten mukana kotiin tullessa. Matkan alussa rinkat painoivat 11 kg ja 14 kg, matkan lopussa 14 kg ja 17 kg.
Ruokailu pitkillä junataipaleilla
Kuvittelimme käyttävämme pääasiallisesti ravintolavaunun antimia Trans Siperian ja Trans Mongolian junissa. Siispä emme pakanneet mukaan minkäänlaisia kuivaeväitä, saati ruokailuvälineitä tai kuppia kuumille juomille. Käytännössä ravintolavaunu oli auki ja kiinni eri aikaan, kuin meidän ruokailutarpeet, eli ostimme syömistä väliasemilta. Ilman ruokailuvälineitä ja kuppeja ruoan syöminen/ lämmittäminen oli haasteellista. Nuudeliateriat ja muoviset terävät aterimet tulivat tutuksi. Seuraavaan pitkään reissuun mukaan ehdottomasti kuppi kuumaa juomaa varten ja haarukkalusikkasetti!
Tyypillinen junaruoka, "business lunch".
Kommentit
Lähetä kommentti